Onnenmuistosta on hyötyä vain silloin, kun muistava on edelleen onnellinen. Epäonnissa ei ole lohtua eikä turvapaikkaa, vaan toivottoman katumuksen palaminen.
Onnellisuuden muisto on hyödyllinen vain silloin, kun se, joka muistaa, on edelleen onnellinen. Onnettomuudessa se ei ole lohdutusta tai turvapaikkaa, vaan toivottoman pahoillani.